|
        
|
Villisika Latinaksi: Sus Scrofa
Yksi kookkaimmista Suomessa esiintyvistä sorkkaeläimistä. Suuri ja pitkä pää sekä lyhyehköt jalat puolipyörä pallomainen olemus. Korvat ovat karvaiset ja näkyvät, häntä on melko pitkä ja suora Karvapeitteessä on tuuhea aluskarva ja sen päällä pitkät jouhimaiset harjakset peitinkarvana. Isolla vanhalla karjulla selkeästi näkyvät torahampaat. Ison karjun jäljessä selkeästi huomattavissa kannuksien jäljet. Normaalisti jälki noin 5-7cm pitkä. Luonnonvaraisena tarvitsee talviruokintaa ja yleensä hakeutuu ruokintapaikoille. Etupää voimakkaan vanttera, (harteikas) Pienehköt kinkut kotisikaan nähden. Yksi kylkiluupari vähemmän kuin kesysialla Levinneisyys! Villisika esiintyy harvalukuisena Etelä , itä ja kaakkois-Suomessa. Villisika elää pienissä laumoissa ja karjut vaeltelevat yksin. Villisikoja on tavattu myös pohjois-Suomesta. Villisika viihtyy hyvin tarhaolosuhteissa kunhan sillä on tarpeeksi tilaa. Ja ajanvietettä.
Villisiasta faktaa! Koko: Karju painaa noin 100-250kg "tarhattu jopa 300kg" Emakko painaa 80-150kg Ruumiin pituus noin 120-200cm Säkäkorkeus karjulla noin 80-110cm
Aistit/liikkuminen Liikkuu yleensä aamu ja iltahämärässä. Villisialla on huono näkö mutta erittäin tarkka kuulo ja aivan mahdottoman hyvä hajuaisti. Saavuttaa hetkellisesti jopa 60km/h ja ottaa sen muutamalla loikalla. Erittäin nopea ja kimmoisa eläin vaikka ei sille näytä. Ravinto: Villisika on kaikkiruokainen. Muista sorkkaeläimistä poiketen villisika ei ole märehtijä. Sen ruuansulatus on tehokkaampi ja parempi kuin kotisialla Vahvan kärsänsä ansiosta kaivaa maasta juuria ja hyönteisiä sekä matoja Ruokailee myös peruna ja juurikasmailla mielellään. Elinympäristö: Villisian mieliympäristöä on kosteat tiheiköt. Lehtimetsissä pellonlaitamilla. Se ei pärjää jos lunta on esim. 40cm ja ruokintaa ei ole tarjolla. Lisääntyminen: Kiima alkutalvesta. Kantoaika 3kk 3vko 3pv Vetäytyy porsimaan mm. tiheään kuusipuskaan tekee ns. pesän. Porsii keskimäärin 1-3porsasta "tarha oloissa porsii1-8kpl" Porsaat ovat noin 4-500g painavia pieniä karvapalloja Jotka tulevat pesästä näkyville ensikerran noin 3vrk ikäisinä. Pyyntitavat: Ammutaan yleensä kyttäämällä lavalta viljelysmailta/ ruokintapaikalta. Koira ajosta tai joskus hirvijahdin yhteydessä. Haavoitettu villisika surmaa vuodessa enemmän metsämiehiä kuin esim. karhut. Haavoitettuna erittäin vaarallinen vastus. Pyyntiajat: 1.6-28.2 Emakko jolla on porsaat, on aina rauhoitettu! |
